huipentava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahuipentava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huipentaa
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huipentava | huipentavat |
genetiivi | huipentavan | huipentavien (huipentavain) |
partitiivi | huipentavaa | huipentavia |
akkusatiivi | huipentava; huipentavan |
huipentavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huipentavassa | huipentavissa |
elatiivi | huipentavasta | huipentavista |
illatiivi | huipentavaan | huipentaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huipentavalla | huipentavilla |
ablatiivi | huipentavalta | huipentavilta |
allatiivi | huipentavalle | huipentaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huipentavana | huipentavina |
translatiivi | huipentavaksi | huipentaviksi |
abessiivi | huipentavatta | huipentavitta |
instruktiivi | – | huipentavin |
komitatiivi | – | huipentavine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |