hukuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä hukkua

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hukuttava hukuttavat
genetiivi hukuttavan hukuttavien
(hukuttavain)
partitiivi hukuttavaa hukuttavia
akkusatiivi hukuttava;
hukuttavan
hukuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hukuttavassa hukuttavissa
elatiivi hukuttavasta hukuttavista
illatiivi hukuttavaan hukuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hukuttavalla hukuttavilla
ablatiivi hukuttavalta hukuttavilta
allatiivi hukuttavalle hukuttaville
muut sijamuodot
essiivi hukuttavana hukuttavina
translatiivi hukuttavaksi hukuttaviksi
abessiivi hukuttavatta hukuttavitta
instruktiivi hukuttavin
komitatiivi hukuttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hukuttava-
vahva vartalo hukuttava-
konsonantti-
vartalo
-

hukuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hukuttaa

Taivutus

Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hukuttava hukuttavat
genetiivi hukuttavan hukuttavien
(hukuttavain)
partitiivi hukuttavaa hukuttavia
akkusatiivi hukuttava;
hukuttavan
hukuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi hukuttavassa hukuttavissa
elatiivi hukuttavasta hukuttavista
illatiivi hukuttavaan hukuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hukuttavalla hukuttavilla
ablatiivi hukuttavalta hukuttavilta
allatiivi hukuttavalle hukuttaville
muut sijamuodot
essiivi hukuttavana hukuttavina
translatiivi hukuttavaksi hukuttaviksi
abessiivi hukuttavatta hukuttavitta
instruktiivi hukuttavin
komitatiivi hukuttavine
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo hukuttava-
vahva vartalo hukuttava-
konsonantti-
vartalo
-