huovuttanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahuovuttanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huovuttaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huovuttanut | huovuttaneet |
| genetiivi | huovuttaneen | huovuttaneiden huovuttaneitten |
| partitiivi | huovuttanutta | huovuttaneita |
| akkusatiivi | huovuttanut; huovuttaneen | huovuttaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huovuttaneessa | huovuttaneissa |
| elatiivi | huovuttaneesta | huovuttaneista |
| illatiivi | huovuttaneeseen | huovuttaneisiin huovuttaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huovuttaneella | huovuttaneilla |
| ablatiivi | huovuttaneelta | huovuttaneilta |
| allatiivi | huovuttaneelle | huovuttaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huovuttaneena | huovuttaneina |
| translatiivi | huovuttaneeksi | huovuttaneiksi |
| abessiivi | huovuttaneetta | huovuttaneitta |
| instruktiivi | – | huovuttanein |
| komitatiivi | – | huovuttaneine |