huovuttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä huopua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huovuttava huovuttavat
genetiivi huovuttavan huovuttavien
(huovuttavain)
partitiivi huovuttavaa huovuttavia
akkusatiivi huovuttava; huovuttavan huovuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi huovuttavassa huovuttavissa
elatiivi huovuttavasta huovuttavista
illatiivi huovuttavaan huovuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi huovuttavalla huovuttavilla
ablatiivi huovuttavalta huovuttavilta
allatiivi huovuttavalle huovuttaville
muut sijamuodot
essiivi huovuttavana huovuttavina
translatiivi huovuttavaksi huovuttaviksi
abessiivi huovuttavatta huovuttavitta
instruktiivi huovuttavin
komitatiivi huovuttavine

huovuttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huovuttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huovuttava huovuttavat
genetiivi huovuttavan huovuttavien
(huovuttavain)
partitiivi huovuttavaa huovuttavia
akkusatiivi huovuttava; huovuttavan huovuttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi huovuttavassa huovuttavissa
elatiivi huovuttavasta huovuttavista
illatiivi huovuttavaan huovuttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi huovuttavalla huovuttavilla
ablatiivi huovuttavalta huovuttavilta
allatiivi huovuttavalle huovuttaville
muut sijamuodot
essiivi huovuttavana huovuttavina
translatiivi huovuttavaksi huovuttaviksi
abessiivi huovuttavatta huovuttavitta
instruktiivi huovuttavin
komitatiivi huovuttavine