huristeleva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
huristeleva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huristella
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huristeleva | huristelevat |
| genetiivi | huristelevan | huristelevien (huristelevain) |
| partitiivi | huristelevaa | huristelevia |
| akkusatiivi | huristeleva; huristelevan | huristelevat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huristelevassa | huristelevissa |
| elatiivi | huristelevasta | huristelevista |
| illatiivi | huristelevaan | huristeleviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huristelevalla | huristelevilla |
| ablatiivi | huristelevalta | huristelevilta |
| allatiivi | huristelevalle | huristeleville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huristelevana | huristelevina |
| translatiivi | huristelevaksi | huristeleviksi |
| abessiivi | huristelevatta | huristelevitta |
| instruktiivi | – | huristelevin |
| komitatiivi | – | huristelevine |