hurjasteleva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä hurjastella

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi hurjasteleva hurjastelevat
genetiivi hurjastelevan hurjastelevien
(hurjastelevain)
partitiivi hurjastelevaa hurjastelevia
akkusatiivi hurjasteleva; hurjastelevan hurjastelevat
sisäpaikallissijat
inessiivi hurjastelevassa hurjastelevissa
elatiivi hurjastelevasta hurjastelevista
illatiivi hurjastelevaan hurjasteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi hurjastelevalla hurjastelevilla
ablatiivi hurjastelevalta hurjastelevilta
allatiivi hurjastelevalle hurjasteleville
muut sijamuodot
essiivi hurjastelevana hurjastelevina
translatiivi hurjastelevaksi hurjasteleviksi
abessiivi hurjastelevatta hurjastelevitta
instruktiivi hurjastelevin
komitatiivi hurjastelevine