huumaava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahuumaava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä huumata
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | huumaava | huumaavat |
| genetiivi | huumaavan | huumaavien (huumaavain) |
| partitiivi | huumaavaa | huumaavia |
| akkusatiivi | huumaava; huumaavan | huumaavat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | huumaavassa | huumaavissa |
| elatiivi | huumaavasta | huumaavista |
| illatiivi | huumaavaan | huumaaviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | huumaavalla | huumaavilla |
| ablatiivi | huumaavalta | huumaavilta |
| allatiivi | huumaavalle | huumaaville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | huumaavana | huumaavina |
| translatiivi | huumaavaksi | huumaaviksi |
| abessiivi | huumaavatta | huumaavitta |
| instruktiivi | – | huumaavin |
| komitatiivi | – | huumaavine |