huumannut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huumata

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi huumannut huumanneet
genetiivi huumanneen huumanneiden
huumanneitten
partitiivi huumannutta huumanneita
akkusatiivi huumannut; huumanneen huumanneet
sisäpaikallissijat
inessiivi huumanneessa huumanneissa
elatiivi huumanneesta huumanneista
illatiivi huumanneeseen huumanneisiin
huumanneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi huumanneella huumanneilla
ablatiivi huumanneelta huumanneilta
allatiivi huumanneelle huumanneille
muut sijamuodot
essiivi huumanneena huumanneina
translatiivi huumanneeksi huumanneiksi
abessiivi huumanneetta huumanneitta
instruktiivi huumannein
komitatiivi huumanneine