huurtunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaahuurtunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä huurtua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | huurtunut | huurtuneet |
genetiivi | huurtuneen | huurtuneiden huurtuneitten |
partitiivi | huurtunutta | huurtuneita |
akkusatiivi | huurtunut; huurtuneen |
huurtuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | huurtuneessa | huurtuneissa |
elatiivi | huurtuneesta | huurtuneista |
illatiivi | huurtuneeseen | huurtuneisiin huurtuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | huurtuneella | huurtuneilla |
ablatiivi | huurtuneelta | huurtuneilta |
allatiivi | huurtuneelle | huurtuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | huurtuneena | huurtuneina |
translatiivi | huurtuneeksi | huurtuneiksi |
abessiivi | huurtuneetta | huurtuneitta |
instruktiivi | – | huurtunein |
komitatiivi | – | huurtuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | huurtunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
huurtunut- |