hyysääjä
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaahyysääjä
- henkilö, joka hyysää
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | hyysääjä | hyysääjät |
genetiivi | hyysääjän | hyysääjien (hyysääjäin) |
partitiivi | hyysääjää | hyysääjiä |
akkusatiivi | hyysääjä; hyysääjän |
hyysääjät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | hyysääjässä | hyysääjissä |
elatiivi | hyysääjästä | hyysääjistä |
illatiivi | hyysääjään | hyysääjiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | hyysääjällä | hyysääjillä |
ablatiivi | hyysääjältä | hyysääjiltä |
allatiivi | hyysääjälle | hyysääjille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | hyysääjänä | hyysääjinä |
translatiivi | hyysääjäksi | hyysääjiksi |
abessiivi | hyysääjättä | hyysääjittä |
instruktiivi | – | hyysääjin |
komitatiivi | – | hyysääjine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | hyysääjä- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |