ihmettelevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaihmettelevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ihmetellä
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | ihmettelevä | ihmettelevät |
genetiivi | ihmettelevän | ihmettelevien (ihmetteleväin) |
partitiivi | ihmettelevää | ihmetteleviä |
akkusatiivi | ihmettelevä; ihmettelevän |
ihmettelevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | ihmettelevässä | ihmettelevissä |
elatiivi | ihmettelevästä | ihmettelevistä |
illatiivi | ihmettelevään | ihmetteleviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | ihmettelevällä | ihmettelevillä |
ablatiivi | ihmettelevältä | ihmetteleviltä |
allatiivi | ihmettelevälle | ihmetteleville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | ihmettelevänä | ihmettelevinä |
translatiivi | ihmetteleväksi | ihmetteleviksi |
abessiivi | ihmettelevättä | ihmettelevittä |
instruktiivi | – | ihmettelevin |
komitatiivi | – | ihmettelevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | ihmettelevä- | |
vahva vartalo | ihmettelevä- | |
konsonantti- vartalo |
- |