ikävöivä

Suomi

Verbi

ikävöivä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ikävöidä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ikävöivä	ikävöivät
genetiivi	ikävöivän	ikävöivien (ikävöiväin)
partitiivi	ikävöivää	ikävöiviä
akkusatiivi	ikävöivä; ikävöivän	ikävöivät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ikävöivässä	ikävöivissä
elatiivi	ikävöivästä	ikävöivistä
illatiivi	ikävöivään	ikävöiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ikävöivällä	ikävöivillä
ablatiivi	ikävöivältä	ikävöiviltä
allatiivi	ikävöivälle	ikävöiville
muut sijamuodot
essiivi	ikävöivänä	ikävöivinä
translatiivi	ikävöiväksi	ikävöiviksi
abessiivi	ikävöivättä	ikävöivittä
instruktiivi	–	ikävöivin
komitatiivi	–	ikävöivine