ilahduttava

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä ilahtua

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilahduttava ilahduttavat
genetiivi ilahduttavan ilahduttavien
(ilahduttavain)
partitiivi ilahduttavaa ilahduttavia
akkusatiivi ilahduttava; ilahduttavan ilahduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ilahduttavassa ilahduttavissa
elatiivi ilahduttavasta ilahduttavista
illatiivi ilahduttavaan ilahduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilahduttavalla ilahduttavilla
ablatiivi ilahduttavalta ilahduttavilta
allatiivi ilahduttavalle ilahduttaville
muut sijamuodot
essiivi ilahduttavana ilahduttavina
translatiivi ilahduttavaksi ilahduttaviksi
abessiivi ilahduttavatta ilahduttavitta
instruktiivi ilahduttavin
komitatiivi ilahduttavine

ilahduttava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ilahduttaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilahduttava ilahduttavat
genetiivi ilahduttavan ilahduttavien
(ilahduttavain)
partitiivi ilahduttavaa ilahduttavia
akkusatiivi ilahduttava; ilahduttavan ilahduttavat
sisäpaikallissijat
inessiivi ilahduttavassa ilahduttavissa
elatiivi ilahduttavasta ilahduttavista
illatiivi ilahduttavaan ilahduttaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilahduttavalla ilahduttavilla
ablatiivi ilahduttavalta ilahduttavilta
allatiivi ilahduttavalle ilahduttaville
muut sijamuodot
essiivi ilahduttavana ilahduttavina
translatiivi ilahduttavaksi ilahduttaviksi
abessiivi ilahduttavatta ilahduttavitta
instruktiivi ilahduttavin
komitatiivi ilahduttavine