Substantiivi

muokkaa

ilmapiiri

  1. tunnelma, atmosfääri
    luottamuksen ilmapiiri

Ääntäminen

muokkaa
  • IPA: /ˈilmɑˌpiːri/
  • tavutus: il‧ma‧pii‧ri

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi ilmapiiri ilmapiirit
genetiivi ilmapiirin ilmapiirien
(ilmapiirein)
partitiivi ilmapiiriä ilmapiirejä
akkusatiivi ilmapiiri;
ilmapiirin
ilmapiirit
sisäpaikallissijat
inessiivi ilmapiirissä ilmapiireissä
elatiivi ilmapiiristä ilmapiireistä
illatiivi ilmapiiriin ilmapiireihin
ulkopaikallissijat
adessiivi ilmapiirillä ilmapiireillä
ablatiivi ilmapiiriltä ilmapiireiltä
allatiivi ilmapiirille ilmapiireille
muut sijamuodot
essiivi ilmapiirinä ilmapiireinä
translatiivi ilmapiiriksi ilmapiireiksi
abessiivi ilmapiirittä ilmapiireittä
instruktiivi ilmapiirein
komitatiivi ilmapiireine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo ilmapiiri-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista ilma ja piiri; Anders Gabriel Wikmanin käyttöön ottama sana[1]

Käännökset

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. "Sanasepät", Pikku jättiläinen, s. 689. Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1985. ISBN 951-0-12416-8. . [Lähteessä A. Vikman]