ilmenevä
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
ilmenevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ilmetä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | ilmenevä | ilmenevät |
| genetiivi | ilmenevän | ilmenevien (ilmeneväin) |
| partitiivi | ilmenevää | ilmeneviä |
| akkusatiivi | ilmenevä; ilmenevän | ilmenevät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | ilmenevässä | ilmenevissä |
| elatiivi | ilmenevästä | ilmenevistä |
| illatiivi | ilmenevään | ilmeneviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | ilmenevällä | ilmenevillä |
| ablatiivi | ilmenevältä | ilmeneviltä |
| allatiivi | ilmenevälle | ilmeneville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | ilmenevänä | ilmenevinä |
| translatiivi | ilmeneväksi | ilmeneviksi |
| abessiivi | ilmenevättä | ilmenevittä |
| instruktiivi | – | ilmenevin |
| komitatiivi | – | ilmenevine |