ilmestyvä

Suomi

Verbi

ilmestyvä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä ilmestyä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	ilmestyvä	ilmestyvät
genetiivi	ilmestyvän	ilmestyvien (ilmestyväin)
partitiivi	ilmestyvää	ilmestyviä
akkusatiivi	ilmestyvä; ilmestyvän	ilmestyvät
sisäpaikallissijat
inessiivi	ilmestyvässä	ilmestyvissä
elatiivi	ilmestyvästä	ilmestyvistä
illatiivi	ilmestyvään	ilmestyviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	ilmestyvällä	ilmestyvillä
ablatiivi	ilmestyvältä	ilmestyviltä
allatiivi	ilmestyvälle	ilmestyville
muut sijamuodot
essiivi	ilmestyvänä	ilmestyvinä
translatiivi	ilmestyväksi	ilmestyviksi
abessiivi	ilmestyvättä	ilmestyvittä
instruktiivi	–	ilmestyvin
komitatiivi	–	ilmestyvine