imenyt

Suomi

Verbi

imenyt

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä imeä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	imenyt	imeneet
genetiivi	imeneen	imeneiden imeneitten
partitiivi	imenyttä	imeneitä
akkusatiivi	imenyt; imeneen	imeneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	imeneessä	imeneissä
elatiivi	imeneestä	imeneistä
illatiivi	imeneeseen	imeneisiin imeneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	imeneellä	imeneillä
ablatiivi	imeneeltä	imeneiltä
allatiivi	imeneelle	imeneille
muut sijamuodot
essiivi	imeneenä	imeneinä
translatiivi	imeneeksi	imeneiksi
abessiivi	imeneettä	imeneittä
instruktiivi	–	imenein
komitatiivi	–	imeneine