iskevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä iskeä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi iskevä iskevät
genetiivi iskevän iskevien
(iskeväin)
partitiivi iskevää iskeviä
akkusatiivi iskevä; iskevän iskevät
sisäpaikallissijat
inessiivi iskevässä iskevissä
elatiivi iskevästä iskevistä
illatiivi iskevään iskeviin
ulkopaikallissijat
adessiivi iskevällä iskevillä
ablatiivi iskevältä iskeviltä
allatiivi iskevälle iskeville
muut sijamuodot
essiivi iskevänä iskevinä
translatiivi iskeväksi iskeviksi
abessiivi iskevättä iskevittä
instruktiivi iskevin
komitatiivi iskevine

Aiheesta muualla

muokkaa
  • iskevä Kielitoimiston sanakirjassa