isoaivot
Suomi
muokkaaSubstantiivi
muokkaaisoaivot (monikollinen)
- (anatomia) aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa, joka jakautuu oikeaan ja vasempaan voimakkaasti pinnaltaan poimuttuneeseen aivolohkoon eli hemifääriin, joita yhdistää otsa-alueella sijaitseva aivokurkiainen. Isoaivojen kuoriosa eli aivokuori on harmaa-ainetta. Aivokuoren alla on valkeaa ainetta.
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | – | isoaivot |
genetiivi | – | isoaivojen |
partitiivi | – | isoaivoja |
akkusatiivi | –; – |
isoaivot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | – | isoaivoissa |
elatiivi | – | isoaivoista |
illatiivi | – | isoaivoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | – | isoaivoilla |
ablatiivi | – | isoaivoilta |
allatiivi | – | isoaivoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | – | isoaivoina |
translatiivi | – | isoaivoiksi |
abessiivi | – | isoaivoitta |
instruktiivi | – | isoaivoin |
komitatiivi | – | isoaivoine- + omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | isoaivo- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
muokkaayhdyssana sanoista iso ja aivot
Käännökset
muokkaa1. aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa
|
|
Liittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- isoaivot Kielitoimiston sanakirjassa