Katso artikkeli Isoaivot Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.
 
Isoaivot (punaisella)

Substantiivi

muokkaa

isoaivot (monikollinen)

  1. (anatomia) aivojen suurin ja kaikkein etummaisena oleva osa, joka jakautuu oikeaan ja vasempaan voimakkaasti pinnaltaan poimuttuneeseen aivolohkoon eli hemifääriin, joita yhdistää otsa-alueella sijaitseva aivokurkiainen. Isoaivojen kuoriosa eli aivokuori on harmaa-ainetta. Aivokuoren alla on valkeaa ainetta.

Taivutus

muokkaa
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi isoaivot
genetiivi isoaivojen
partitiivi isoaivoja
akkusatiivi –;
isoaivot
sisäpaikallissijat
inessiivi isoaivoissa
elatiivi isoaivoista
illatiivi isoaivoihin
ulkopaikallissijat
adessiivi isoaivoilla
ablatiivi isoaivoilta
allatiivi isoaivoille
muut sijamuodot
essiivi isoaivoina
translatiivi isoaivoiksi
abessiivi isoaivoitta
instruktiivi isoaivoin
komitatiivi isoaivoine-
+ omistusliite
vartalot
vokaalivartalo isoaivo-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

muokkaa

yhdyssana sanoista iso ja aivot

Käännökset

muokkaa

Liittyvät sanat

muokkaa

Aiheesta muualla

muokkaa