järkeistänyt

Suomi

järkeistänyt

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	järkeistänyt	järkeistäneet
genetiivi	järkeistäneen	järkeistäneiden järkeistäneitten
partitiivi	järkeistänyttä	järkeistäneitä
akkusatiivi	järkeistänyt; järkeistäneen	järkeistäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	järkeistäneessä	järkeistäneissä
elatiivi	järkeistäneestä	järkeistäneistä
illatiivi	järkeistäneeseen	järkeistäneisiin järkeistäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	järkeistäneellä	järkeistäneillä
ablatiivi	järkeistäneeltä	järkeistäneiltä
allatiivi	järkeistäneelle	järkeistäneille
muut sijamuodot
essiivi	järkeistäneenä	järkeistäneinä
translatiivi	järkeistäneeksi	järkeistäneiksi
abessiivi	järkeistäneettä	järkeistäneittä
instruktiivi	–	järkeistänein
komitatiivi	–	järkeistäneine
vartalot
vokaalivartalo	järkeistänee-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	järkeistänyt-