jäsentelevä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jäsennellä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jäsentelevä jäsentelevät
genetiivi jäsentelevän jäsentelevien
(jäsenteleväin)
partitiivi jäsentelevää jäsenteleviä
akkusatiivi jäsentelevä; jäsentelevän jäsentelevät
sisäpaikallissijat
inessiivi jäsentelevässä jäsentelevissä
elatiivi jäsentelevästä jäsentelevistä
illatiivi jäsentelevään jäsenteleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi jäsentelevällä jäsentelevillä
ablatiivi jäsentelevältä jäsenteleviltä
allatiivi jäsentelevälle jäsenteleville
muut sijamuodot
essiivi jäsentelevänä jäsentelevinä
translatiivi jäsenteleväksi jäsenteleviksi
abessiivi jäsentelevättä jäsentelevittä
instruktiivi jäsentelevin
komitatiivi jäsentelevine