Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

jaellut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä jaella

Taivutus muokkaa

Taivutus (partisiippi)
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi jaellut jaelleet
genetiivi jaelleen jaelleiden
jaelleitten
partitiivi jaellutta jaelleita
akkusatiivi jaellut;
jaelleen
jaelleet
sisäpaikallissijat
inessiivi jaelleessa jaelleissa
elatiivi jaelleesta jaelleista
illatiivi jaelleeseen jaelleisiin
jaelleihin
ulkopaikallissijat
adessiivi jaelleella jaelleilla
ablatiivi jaelleelta jaelleilta
allatiivi jaelleelle jaelleille
muut sijamuodot
essiivi jaelleena jaelleina
translatiivi jaelleeksi jaelleiksi
abessiivi jaelleetta jaelleitta
instruktiivi jaellein
komitatiivi jaelleine
vartalot
vokaalivartalo {{{vart.vok}}}
heikko vartalo {{{vart.heik}}}
vahva vartalo {{{vart.vah}}}
konsonantti-
vartalo
{{{vart.kons}}}

Verbi muokkaa

jaellut

  1. (taivutusmuoto) monikon nominatiivimuoto sanasta jaeltu (joka on passiivin partisiipin perfekti verbistä jaella)
  2. (taivutusmuoto) monikon akkusatiivimuoto sanasta jaeltu (joka on passiivin partisiipin perfekti verbistä jaella)