jakautuva
Suomi muokkaa
Verbi muokkaa
jakautuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jakautua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jakautuva | jakautuvat |
| genetiivi | jakautuvan | jakautuvien (jakautuvain) |
| partitiivi | jakautuvaa | jakautuvia |
| akkusatiivi | jakautuva; jakautuvan | jakautuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jakautuvassa | jakautuvissa |
| elatiivi | jakautuvasta | jakautuvista |
| illatiivi | jakautuvaan | jakautuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jakautuvalla | jakautuvilla |
| ablatiivi | jakautuvalta | jakautuvilta |
| allatiivi | jakautuvalle | jakautuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jakautuvana | jakautuvina |
| translatiivi | jakautuvaksi | jakautuviksi |
| abessiivi | jakautuvatta | jakautuvitta |
| instruktiivi | – | jakautuvin |
| komitatiivi | – | jakautuvine |