jumittuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaajumittuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jumittua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | jumittuva | jumittuvat |
| genetiivi | jumittuvan | jumittuvien (jumittuvain) |
| partitiivi | jumittuvaa | jumittuvia |
| akkusatiivi | jumittuva; jumittuvan | jumittuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | jumittuvassa | jumittuvissa |
| elatiivi | jumittuvasta | jumittuvista |
| illatiivi | jumittuvaan | jumittuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | jumittuvalla | jumittuvilla |
| ablatiivi | jumittuvalta | jumittuvilta |
| allatiivi | jumittuvalle | jumittuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | jumittuvana | jumittuvina |
| translatiivi | jumittuvaksi | jumittuviksi |
| abessiivi | jumittuvatta | jumittuvitta |
| instruktiivi | – | jumittuvin |
| komitatiivi | – | jumittuvine |