juurtunut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaajuurtunut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä juurtua
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | juurtunut | juurtuneet |
genetiivi | juurtuneen | juurtuneiden juurtuneitten |
partitiivi | juurtunutta | juurtuneita |
akkusatiivi | juurtunut; juurtuneen |
juurtuneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | juurtuneessa | juurtuneissa |
elatiivi | juurtuneesta | juurtuneista |
illatiivi | juurtuneeseen | juurtuneisiin juurtuneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | juurtuneella | juurtuneilla |
ablatiivi | juurtuneelta | juurtuneilta |
allatiivi | juurtuneelle | juurtuneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | juurtuneena | juurtuneina |
translatiivi | juurtuneeksi | juurtuneiksi |
abessiivi | juurtuneetta | juurtuneitta |
instruktiivi | – | juurtunein |
komitatiivi | – | juurtuneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | juurtunee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
juurtunut- |