jyrisevä

Suomi

Verbi

jyrisevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä jyristä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	jyrisevä	jyrisevät
genetiivi	jyrisevän	jyrisevien (jyriseväin)
partitiivi	jyrisevää	jyriseviä
akkusatiivi	jyrisevä; jyrisevän	jyrisevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	jyrisevässä	jyrisevissä
elatiivi	jyrisevästä	jyrisevistä
illatiivi	jyrisevään	jyriseviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	jyrisevällä	jyrisevillä
ablatiivi	jyrisevältä	jyriseviltä
allatiivi	jyrisevälle	jyriseville
muut sijamuodot
essiivi	jyrisevänä	jyrisevinä
translatiivi	jyriseväksi	jyriseviksi
abessiivi	jyrisevättä	jyrisevittä
instruktiivi	–	jyrisevin
komitatiivi	–	jyrisevine