kääntynyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kääntyä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kääntynyt kääntyneet
genetiivi kääntyneen kääntyneiden
kääntyneitten
partitiivi kääntynyttä kääntyneitä
akkusatiivi kääntynyt; kääntyneen kääntyneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kääntyneessä kääntyneissä
elatiivi kääntyneestä kääntyneistä
illatiivi kääntyneeseen kääntyneisiin
kääntyneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kääntyneellä kääntyneillä
ablatiivi kääntyneeltä kääntyneiltä
allatiivi kääntyneelle kääntyneille
muut sijamuodot
essiivi kääntyneenä kääntyneinä
translatiivi kääntyneeksi kääntyneiksi
abessiivi kääntyneettä kääntyneittä
instruktiivi kääntynein
komitatiivi kääntyneine