käristänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä käristää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käristänyt käristäneet
genetiivi käristäneen käristäneiden
käristäneitten
partitiivi käristänyttä käristäneitä
akkusatiivi käristänyt; käristäneen käristäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi käristäneessä käristäneissä
elatiivi käristäneestä käristäneistä
illatiivi käristäneeseen käristäneisiin
käristäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi käristäneellä käristäneillä
ablatiivi käristäneeltä käristäneiltä
allatiivi käristäneelle käristäneille
muut sijamuodot
essiivi käristäneenä käristäneinä
translatiivi käristäneeksi käristäneiksi
abessiivi käristäneettä käristäneittä
instruktiivi käristänein
komitatiivi käristäneine