Katso myös: karistava

käristävä

  1. (taivutusmuoto) passiivin partisiipin preesens verbistä käristä

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käristävä käristävät
genetiivi käristävän käristävien
(käristäväin)
partitiivi käristävää käristäviä
akkusatiivi käristävä; käristävän käristävät
sisäpaikallissijat
inessiivi käristävässä käristävissä
elatiivi käristävästä käristävistä
illatiivi käristävään käristäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi käristävällä käristävillä
ablatiivi käristävältä käristäviltä
allatiivi käristävälle käristäville
muut sijamuodot
essiivi käristävänä käristävinä
translatiivi käristäväksi käristäviksi
abessiivi käristävättä käristävittä
instruktiivi käristävin
komitatiivi käristävine

käristävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä käristää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi käristävä käristävät
genetiivi käristävän käristävien
(käristäväin)
partitiivi käristävää käristäviä
akkusatiivi käristävä; käristävän käristävät
sisäpaikallissijat
inessiivi käristävässä käristävissä
elatiivi käristävästä käristävistä
illatiivi käristävään käristäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi käristävällä käristävillä
ablatiivi käristävältä käristäviltä
allatiivi käristävälle käristäville
muut sijamuodot
essiivi käristävänä käristävinä
translatiivi käristäväksi käristäviksi
abessiivi käristävättä käristävittä
instruktiivi käristävin
komitatiivi käristävine