kärventävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kärventää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kärventävä kärventävät
genetiivi kärventävän kärventävien
(kärventäväin)
partitiivi kärventävää kärventäviä
akkusatiivi kärventävä; kärventävän kärventävät
sisäpaikallissijat
inessiivi kärventävässä kärventävissä
elatiivi kärventävästä kärventävistä
illatiivi kärventävään kärventäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kärventävällä kärventävillä
ablatiivi kärventävältä kärventäviltä
allatiivi kärventävälle kärventäville
muut sijamuodot
essiivi kärventävänä kärventävinä
translatiivi kärventäväksi kärventäviksi
abessiivi kärventävättä kärventävittä
instruktiivi kärventävin
komitatiivi kärventävine