kävelevä

Suomi

Adjektiivi

kävelevä

1. sellainen, joka kävelee, kävellen liikkuva

   Sisko odottaa joulupukilta kävelevää nukkea.

Etymologia

• 1. partisiippi verbistä kävellä akt.

Käännökset

1. sellainen, joka kävelee, kävellen liikkuva

englanti: walking norja: gående

ruotsi: gående

Liittyvät sanat

• kävellyt
• kävelty
• käyvä

Idiomit

• kävelevä (jokin eloton esine/asia)
  1. ihmisestä jolla katsotaan oleva jonkin elottoman esineen/asian ominaisuus

     Eino on varsinainen kävelevä tietosanakirja.

Verbi

kävelevä

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kävellä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kävelevä	kävelevät
genetiivi	kävelevän	kävelevien (käveleväin)
partitiivi	kävelevää	käveleviä
akkusatiivi	kävelevä; kävelevän	kävelevät
sisäpaikallissijat
inessiivi	kävelevässä	kävelevissä
elatiivi	kävelevästä	kävelevistä
illatiivi	kävelevään	käveleviin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kävelevällä	kävelevillä
ablatiivi	kävelevältä	käveleviltä
allatiivi	kävelevälle	käveleville
muut sijamuodot
essiivi	kävelevänä	kävelevinä
translatiivi	käveleväksi	käveleviksi
abessiivi	kävelevättä	kävelevittä
instruktiivi	–	kävelevin
komitatiivi	–	kävelevine