köhisevä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaaköhisevä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä köhistä
Taivutus
muokkaaTaivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | köhisevä | köhisevät |
genetiivi | köhisevän | köhisevien (köhiseväin) |
partitiivi | köhisevää | köhiseviä |
akkusatiivi | köhisevä; köhisevän |
köhisevät |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | köhisevässä | köhisevissä |
elatiivi | köhisevästä | köhisevistä |
illatiivi | köhisevään | köhiseviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | köhisevällä | köhisevillä |
ablatiivi | köhisevältä | köhiseviltä |
allatiivi | köhisevälle | köhiseville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | köhisevänä | köhisevinä |
translatiivi | köhiseväksi | köhiseviksi |
abessiivi | köhisevättä | köhisevittä |
instruktiivi | – | köhisevin |
komitatiivi | – | köhisevine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | {{{vart.vok}}} | |
heikko vartalo | {{{vart.heik}}} | |
vahva vartalo | {{{vart.vah}}} | |
konsonantti- vartalo |
{{{vart.kons}}} |