kaakeloinut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakaakeloinut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaakeloida
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kaakeloinut | kaakeloineet |
genetiivi | kaakeloineen | kaakeloineiden kaakeloineitten |
partitiivi | kaakeloinutta | kaakeloineita |
akkusatiivi | kaakeloinut; kaakeloineen | kaakeloineet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kaakeloineessa | kaakeloineissa |
elatiivi | kaakeloineesta | kaakeloineista |
illatiivi | kaakeloineeseen | kaakeloineisiin kaakeloineihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kaakeloineella | kaakeloineilla |
ablatiivi | kaakeloineelta | kaakeloineilta |
allatiivi | kaakeloineelle | kaakeloineille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kaakeloineena | kaakeloineina |
translatiivi | kaakeloineeksi | kaakeloineiksi |
abessiivi | kaakeloineetta | kaakeloineitta |
instruktiivi | – | kaakeloinein |
komitatiivi | – | kaakeloineine |