kaakeloiva

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kaakeloida

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaakeloiva kaakeloivat
genetiivi kaakeloivan kaakeloivien
(kaakeloivain)
partitiivi kaakeloivaa kaakeloivia
akkusatiivi kaakeloiva; kaakeloivan kaakeloivat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaakeloivassa kaakeloivissa
elatiivi kaakeloivasta kaakeloivista
illatiivi kaakeloivaan kaakeloiviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaakeloivalla kaakeloivilla
ablatiivi kaakeloivalta kaakeloivilta
allatiivi kaakeloivalle kaakeloiville
muut sijamuodot
essiivi kaakeloivana kaakeloivina
translatiivi kaakeloivaksi kaakeloiviksi
abessiivi kaakeloivatta kaakeloivitta
instruktiivi kaakeloivin
komitatiivi kaakeloivine