kadonnut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kadota

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kadonnut kadonneet
genetiivi kadonneen kadonneiden
kadonneitten
partitiivi kadonnutta kadonneita
akkusatiivi kadonnut; kadonneen kadonneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kadonneessa kadonneissa
elatiivi kadonneesta kadonneista
illatiivi kadonneeseen kadonneisiin
kadonneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kadonneella kadonneilla
ablatiivi kadonneelta kadonneilta
allatiivi kadonneelle kadonneille
muut sijamuodot
essiivi kadonneena kadonneina
translatiivi kadonneeksi kadonneiksi
abessiivi kadonneetta kadonneitta
instruktiivi kadonnein
komitatiivi kadonneine