kahlinnut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakahlinnut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kahlita
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kahlinnut | kahlinneet |
genetiivi | kahlinneen | kahlinneiden kahlinneitten |
partitiivi | kahlinnutta | kahlinneita |
akkusatiivi | kahlinnut; kahlinneen |
kahlinneet |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kahlinneessa | kahlinneissa |
elatiivi | kahlinneesta | kahlinneista |
illatiivi | kahlinneeseen | kahlinneisiin kahlinneihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kahlinneella | kahlinneilla |
ablatiivi | kahlinneelta | kahlinneilta |
allatiivi | kahlinneelle | kahlinneille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kahlinneena | kahlinneina |
translatiivi | kahlinneeksi | kahlinneiksi |
abessiivi | kahlinneetta | kahlinneitta |
instruktiivi | – | kahlinnein |
komitatiivi | – | kahlinneine |
vartalot | ||
vokaalivartalo | kahlinnee- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
kahlinnut- |