kaivanut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kaivaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaivanut kaivaneet
genetiivi kaivaneen kaivaneiden
kaivaneitten
partitiivi kaivanutta kaivaneita
akkusatiivi kaivanut; kaivaneen kaivaneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kaivaneessa kaivaneissa
elatiivi kaivaneesta kaivaneista
illatiivi kaivaneeseen kaivaneisiin
kaivaneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaivaneella kaivaneilla
ablatiivi kaivaneelta kaivaneilta
allatiivi kaivaneelle kaivaneille
muut sijamuodot
essiivi kaivaneena kaivaneina
translatiivi kaivaneeksi kaivaneiksi
abessiivi kaivaneetta kaivaneitta
instruktiivi kaivanein
komitatiivi kaivaneine