kangertava

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kangertaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kangertava kangertavat
genetiivi kangertavan kangertavien
(kangertavain)
partitiivi kangertavaa kangertavia
akkusatiivi kangertava; kangertavan kangertavat
sisäpaikallissijat
inessiivi kangertavassa kangertavissa
elatiivi kangertavasta kangertavista
illatiivi kangertavaan kangertaviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kangertavalla kangertavilla
ablatiivi kangertavalta kangertavilta
allatiivi kangertavalle kangertaville
muut sijamuodot
essiivi kangertavana kangertavina
translatiivi kangertavaksi kangertaviksi
abessiivi kangertavatta kangertavitta
instruktiivi kangertavin
komitatiivi kangertavine