karkottanut
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakarkottanut
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä karkottaa
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | karkottanut | karkottaneet |
| genetiivi | karkottaneen | karkottaneiden karkottaneitten |
| partitiivi | karkottanutta | karkottaneita |
| akkusatiivi | karkottanut; karkottaneen | karkottaneet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | karkottaneessa | karkottaneissa |
| elatiivi | karkottaneesta | karkottaneista |
| illatiivi | karkottaneeseen | karkottaneisiin karkottaneihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | karkottaneella | karkottaneilla |
| ablatiivi | karkottaneelta | karkottaneilta |
| allatiivi | karkottaneelle | karkottaneille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | karkottaneena | karkottaneina |
| translatiivi | karkottaneeksi | karkottaneiksi |
| abessiivi | karkottaneetta | karkottaneitta |
| instruktiivi | – | karkottanein |
| komitatiivi | – | karkottaneine |