katkennut

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä katketa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi katkennut katkenneet
genetiivi katkenneen katkenneiden
katkenneitten
partitiivi katkennutta katkenneita
akkusatiivi katkennut; katkenneen katkenneet
sisäpaikallissijat
inessiivi katkenneessa katkenneissa
elatiivi katkenneesta katkenneista
illatiivi katkenneeseen katkenneisiin
katkenneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi katkenneella katkenneilla
ablatiivi katkenneelta katkenneilta
allatiivi katkenneelle katkenneille
muut sijamuodot
essiivi katkenneena katkenneina
translatiivi katkenneeksi katkenneiksi
abessiivi katkenneetta katkenneitta
instruktiivi katkennein
komitatiivi katkenneine