kauhistuva
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakauhistuva
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kauhistua
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kauhistuva | kauhistuvat |
| genetiivi | kauhistuvan | kauhistuvien (kauhistuvain) |
| partitiivi | kauhistuvaa | kauhistuvia |
| akkusatiivi | kauhistuva; kauhistuvan |
kauhistuvat |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kauhistuvassa | kauhistuvissa |
| elatiivi | kauhistuvasta | kauhistuvista |
| illatiivi | kauhistuvaan | kauhistuviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kauhistuvalla | kauhistuvilla |
| ablatiivi | kauhistuvalta | kauhistuvilta |
| allatiivi | kauhistuvalle | kauhistuville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kauhistuvana | kauhistuvina |
| translatiivi | kauhistuvaksi | kauhistuviksi |
| abessiivi | kauhistuvatta | kauhistuvitta |
| instruktiivi | – | kauhistuvin |
| komitatiivi | – | kauhistuvine |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | kauhistuva- | |
| vahva vartalo | kauhistuva- | |
| konsonantti- vartalo |
- | |