kaunistama

  1. (taivutusmuoto) agenttipartisiippi verbistä kaunistaa

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kaunistama kaunistamat
genetiivi kaunistaman kaunistamien
(kaunistamain)
partitiivi kaunistamaa kaunistamia
akkusatiivi kaunistama; kaunistaman kaunistamat
sisäpaikallissijat
inessiivi kaunistamassa kaunistamissa
elatiivi kaunistamasta kaunistamista
illatiivi kaunistamaan kaunistamiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kaunistamalla kaunistamilla
ablatiivi kaunistamalta kaunistamilta
allatiivi kaunistamalle kaunistamille
muut sijamuodot
essiivi kaunistamana kaunistamina
translatiivi kaunistamaksi kaunistamiksi
abessiivi kaunistamatta kaunistamitta
instruktiivi kaunistamin
komitatiivi kaunistamine

kaunistama (taivutustyyppi 27[1], da-infinitiivi kaunistada, katso taivutus täältä)

  1. koristaa

Aiheesta muualla

muokkaa
  • kaunistama Eesti Keele Instituutin viro–suomi-sanakirjassa (viroksi)
  • kaunistama sanastossa [PSV] Eesti keele põhisõnavara sõnastik (viroksi)

Viitteet

muokkaa
  1. [ÕS] Eesti õigekeelsussõnaraamat ÕS 2013. Eesti Keele Instituut. Viitattu 14.5.2017. (viroksi)