kaupungintalo
Suomi
muokkaa
Substantiivi
muokkaakaupungintalo
- julkinen rakennus, jossa kaupunginhallitus kokoontuu
Ääntäminen
muokkaa- IPA: /ˈkɑu̯puŋːinˌt̪ɑlo/
- tavutus: kau‧pun‧gin‧ta‧lo
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaupungintalo | kaupungintalot |
| genetiivi | kaupungintalon | kaupungintalojen |
| partitiivi | kaupungintaloa | kaupungintaloja |
| akkusatiivi | kaupungintalo; kaupungintalon |
kaupungintalot |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaupungintalossa | kaupungintaloissa |
| elatiivi | kaupungintalosta | kaupungintaloista |
| illatiivi | kaupungintaloon | kaupungintaloihin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaupungintalolla | kaupungintaloilla |
| ablatiivi | kaupungintalolta | kaupungintaloilta |
| allatiivi | kaupungintalolle | kaupungintaloille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaupungintalona | kaupungintaloina |
| translatiivi | kaupungintaloksi | kaupungintaloiksi |
| abessiivi | kaupungintalotta | kaupungintaloitta |
| instruktiivi | – | kaupungintaloin |
| komitatiivi | – | kaupungintaloine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaupungintalo- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Etymologia
muokkaaKäännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaSynonyymit
muokkaaYläkäsitteet
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- kaupungintalo Kielitoimiston sanakirjassa