kaupunkilaispoika

Suomi

kaupunkilaispoika

kaupungissa asuva tai kaupungista kotoisin oleva poika
kaupunkilaispoika tuli maalle

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kaupunkilaispoika	kaupunkilaispojat
genetiivi	kaupunkilaispojan	kaupunkilaispoikien (kaupunkilaispoikain)
partitiivi	kaupunkilaispoikaa	kaupunkilaispoikia
akkusatiivi	kaupunkilaispoika; kaupunkilaispojan	kaupunkilaispojat
sisäpaikallissijat
inessiivi	kaupunkilaispojassa	kaupunkilaispojissa
elatiivi	kaupunkilaispojasta	kaupunkilaispojista
illatiivi	kaupunkilaispoikaan	kaupunkilaispoikiin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kaupunkilaispojalla	kaupunkilaispojilla
ablatiivi	kaupunkilaispojalta	kaupunkilaispojilta
allatiivi	kaupunkilaispojalle	kaupunkilaispojille
muut sijamuodot
essiivi	kaupunkilaispoikana	kaupunkilaispoikina
translatiivi	kaupunkilaispojaksi	kaupunkilaispojiksi
abessiivi	kaupunkilaispojatta	kaupunkilaispojitta
instruktiivi	–	kaupunkilaispojin
komitatiivi	–	kaupunkilaispoikine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	-
heikko vartalo	kaupunkilaispoja-
vahva vartalo	kaupunkilaispoika-
konsonantti- vartalo	-