kellahtava
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakellahtava
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kellahtaa
Taivutus
Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kellahtava | kellahtavat |
genetiivi | kellahtavan | kellahtavien (kellahtavain) |
partitiivi | kellahtavaa | kellahtavia |
akkusatiivi | kellahtava; kellahtavan | kellahtavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kellahtavassa | kellahtavissa |
elatiivi | kellahtavasta | kellahtavista |
illatiivi | kellahtavaan | kellahtaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kellahtavalla | kellahtavilla |
ablatiivi | kellahtavalta | kellahtavilta |
allatiivi | kellahtavalle | kellahtaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kellahtavana | kellahtavina |
translatiivi | kellahtavaksi | kellahtaviksi |
abessiivi | kellahtavatta | kellahtavitta |
instruktiivi | – | kellahtavin |
komitatiivi | – | kellahtavine |
Aiheesta muualla
muokkaa- kellahtava Kielitoimiston sanakirjassa