keräävä
Suomi
muokkaaVerbi
muokkaakeräävä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kerätä
Taivutus
| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | keräävä | keräävät |
| genetiivi | keräävän | keräävien (kerääväin) |
| partitiivi | keräävää | kerääviä |
| akkusatiivi | keräävä; keräävän | keräävät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | keräävässä | keräävissä |
| elatiivi | keräävästä | keräävistä |
| illatiivi | keräävään | kerääviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | keräävällä | keräävillä |
| ablatiivi | keräävältä | kerääviltä |
| allatiivi | keräävälle | kerääville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | keräävänä | keräävinä |
| translatiivi | kerääväksi | kerääviksi |
| abessiivi | keräävättä | keräävittä |
| instruktiivi | – | keräävin |
| komitatiivi | – | keräävine |