kerinnyt

Suomi

Verbi

kerinnyt

1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä keritä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	kerinnyt	kerinneet
genetiivi	kerinneen	kerinneiden kerinneitten
partitiivi	kerinnyttä	kerinneitä
akkusatiivi	kerinnyt; kerinneen	kerinneet
sisäpaikallissijat
inessiivi	kerinneessä	kerinneissä
elatiivi	kerinneestä	kerinneistä
illatiivi	kerinneeseen	kerinneisiin kerinneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	kerinneellä	kerinneillä
ablatiivi	kerinneeltä	kerinneiltä
allatiivi	kerinneelle	kerinneille
muut sijamuodot
essiivi	kerinneenä	kerinneinä
translatiivi	kerinneeksi	kerinneiksi
abessiivi	kerinneettä	kerinneittä
instruktiivi	–	kerinnein
komitatiivi	–	kerinneine