kern

Katso myös: Kern

Englanti

Substantiivi

kern (monikko kerns)

1. (historia) keskiaikainen irlantilainen kevyesti aseistettu jalkaväen sotilas
2. (vanhahtava) maalaistollo, turvenuija

Substantiivi

kern (monikko kerns)

1. kirjasimen (t. fontin) osa joka ulottuu viereisen kirjasimen (t. fontin) viemään tilaan

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	kerns
part. prees.	kerning
imp. & part. perf.	kerned

kern

1. hienosäätää kirjasinten välejä

Hollanti

Substantiivi

kern m./f. (monikko kernen)

1. ydin
2. ydinkohta