kiertänyt

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin perfekti verbistä kiertää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiertänyt kiertäneet
genetiivi kiertäneen kiertäneiden
kiertäneitten
partitiivi kiertänyttä kiertäneitä
akkusatiivi kiertänyt; kiertäneen kiertäneet
sisäpaikallissijat
inessiivi kiertäneessä kiertäneissä
elatiivi kiertäneestä kiertäneistä
illatiivi kiertäneeseen kiertäneisiin
kiertäneihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiertäneellä kiertäneillä
ablatiivi kiertäneeltä kiertäneiltä
allatiivi kiertäneelle kiertäneille
muut sijamuodot
essiivi kiertäneenä kiertäneinä
translatiivi kiertäneeksi kiertäneiksi
abessiivi kiertäneettä kiertäneittä
instruktiivi kiertänein
komitatiivi kiertäneine