Suomi muokkaa

Verbi muokkaa

kiertävä

  1. (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä kiertää

Taivutus

Taivutus 
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kiertävä kiertävät
genetiivi kiertävän kiertävien
(kiertäväin)
partitiivi kiertävää kiertäviä
akkusatiivi kiertävä; kiertävän kiertävät
sisäpaikallissijat
inessiivi kiertävässä kiertävissä
elatiivi kiertävästä kiertävistä
illatiivi kiertävään kiertäviin
ulkopaikallissijat
adessiivi kiertävällä kiertävillä
ablatiivi kiertävältä kiertäviltä
allatiivi kiertävälle kiertäville
muut sijamuodot
essiivi kiertävänä kiertävinä
translatiivi kiertäväksi kiertäviksi
abessiivi kiertävättä kiertävittä
instruktiivi kiertävin
komitatiivi kiertävine